Roosa Rahkonen

Minun "mielenterveystarinani" alkoi 12-vuotiaana. En muista silloin tapahtuneen mitään erikoista, mutta huomasin itkeväni joka päivä, enkä nauttinut enää asioista. Lopulta pitkäaikainen alakuloisuus johti pisteeseen jossa unelmoin elämäni lopettamisesta. Vaikka en osannut sanoittaa asiaa silloin, se oli ensimmäinen kokemukseni masennuksen kanssa.

Hain apua kun olin 20-vuotias. Olin kamppaillut mieleni kanssa jo kahdeksan vuotta ensimmäisen masennuskauteni jälkeen. Välissä oli myös hyviä jaksoja - jotkut jopa vuoden pituisia - mutta kun vihdoin hain apua, mielenterveyteni oli todella huonossa kunnossa. Minulle diagnosoitiin ahdistushäiriö, paniikkihäiriö ja toistuva masennus. Alkuun se oli minulle shokki, mutta muistan ajatelleeni, että oli helpotus saada diagnoosi. Minulle se merkitsi sitä, ettei asioiden tarvitsisi olla aina näin, vaan nyt pystyisin oikeasti saada sen avun ja tuen, jota tarvitsin. Olen juuri aloittanut neljännen vuoteni terapiassa. Söin ahdistuslääkkeitä kolme vuotta ja nyt syön masennuslääkkeitä, koska uusi masennuskausi alkoi keväällä.

Olen todella avoin kokemuksistani netissä. Haluan puhua mielenterveydestä ja jakaa siitä tietoa 12-vuotiaan Roosan takia. Hän oli niin peloissaan, eikä hänellä ollut ketään, jolta saada vertaistukea - toivon olevani se henkilö jollekin.

En usko, että olisin selvinnyt ilman kaikkia upeita ammattilaisia viime vuosina. Joskus ajattelemme, ettemme ole “tarpeeksi sairaita” ansaitaksemme apua, mutta kehotan kaikkia hakemaan apua ennen pohjakosketusta. Jokapäiväisen elämän ei pitäisi olla raskasta.

Minulla on vielä paljon työtä tehtävänä, mutta oloni on tuhat kertaa parempi kuin matkani alussa. On vielä päiviä, jolloin ajattelen etteivät asiat koskaan parane - niissä hetkissä muistutan itselleni, ettei mikään ole pysyvää. Saan rauhaa ajatuksesta, että kaikki menee lopulta ohi.

On niin tärkeää puhua mielenterveydestä. Meidän pitää ymmärtää, että tilanteesta riippumatta jokaisella on oikeus apuun. Rakastan sitä, miten Brave Together työskentelee lopettaakseen mielenterveysongelmien ympärillä olevan stigman. Olen erittäin ylpeä ollessani lähettiläs hankkeelle, joka oikeasti muuttaa asioita.